Kiertoviljely
Luonnollista maaperänhoitoa
Mitä kiertoviljely tarkoittaa?
Kiertoviljely tarkoittaa viljelytapaa, jossa samalla pellolla viljeltäviä kasveja vuorotellaan. Kasvien viljelykierto pitää yllä maan kasvukuntoa, rakennetta ja ravinteiden tehokasta hyötykäyttöä. Viljelykierto auttaa myös pitämään rikkaruohot ja kasvintuhoojat kurissa. Kiertoviljelyssä kasvit tasapainottavat ja lannoittavat itse maaperää. Keinotekoisten lannoitteiden käyttötarve pienenee ja myös rikkakasvien torjunta helpottuu.
Perinteinen
viljelytapa
Kiertoviljelyä on käytetty jo vuosisatojen ajan viljelytapana ja sen vaikutuksia satoon on tutkittu kauan. Myös vuoroviljelyksi kutsuttu viljely on vanha tapa, jota on käytetty mm. Andeilla jo yli tuhannen vuoden ajan. Suomessa vuoroviljely oli osa perinteistä maataloutta ja uusia kiertoviljelyn muotoja otettiin käyttöön 1800-luvulla, mikä osaltaan paransi esimerkiksi karjatalouden tuottavuutta ja muutti viljelyn suuntaa. Nykyään vuoroviljelyä opetetaan viljelijöille erityisesti kehitysmaissa maan hedelmällisyyden lisäämiseksi ja ruoantuotannon parantamiseksi.
Tärkeä tutkimustyö
Meille on tärkeää olla kehittämässä kestävää ja ympäristöystävällistä viljelytekniikka, ja siksi osallistumme aktiivisesti tutkimushankkeisiin. Vuosina 2020-2022 olemme mukana Biosfääri – Biotalouden osaamis- ja tutkimusverkosto -kehittämishankeessa Itä-Suomen yliopiston, Savon koulutuskuntayhtymän, Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa.
Hankkeen tavoitteet ovat kestävässä kehityksessä ja biotalouteen liittyvän tutkimuspalvelun tarjoamisessa. Hankkeen kautta vahvistuva biotalous vähentää osaltaan maamme riippuvuutta fossiilisista polttoaineista sekä lisää omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, samalla kiertotalouden tavoitteita tukien.
Saneerauskasvien käyttö
Saneerauskasvien viljely vähentää monokulttuuriviljelyä, desinfioivat sekä parantavat maan rakennetta. Saneerauskasvien käytön tarkoituksena on mm. parantaa maan rakennetta ja taistella moni- ja yksivuotisia rikkakasveja vastaan. Meillä käytetyin saneerauskasvi on öljy-ja saneerausretikkaseos. Saneerauskasvit ovat eritäin vahva juurisia, jolloin ne pystyvät tunkeutumaan tiivistyneeseen maahan normaaleja viljelykasveja paremmin. Syvälle maahan jankon läpi porautuva, jopa toista metriä pitkä pääjuuri kuohkeuttaa maan rakennetta. Saneerauskasveja ei kerätä pellolta, vaan juurimukulat jätetään maahan hajottajaeliöille. Saneerauskasvien ansioista maaperään saadaan luonnonmukaista biomassa lannoitetta ja maaperän hyvä pieneliötoiminta lisääntyy. Osa saneerauskasveista pystyy sitomaan ilmasta typpeä juuristoonsa, joka hajotessaan lisää typen määrää maassa.
Saneerauskasvien itäminen on nopeaa, jolloin ne pystyvät taistelemaan rikkaruohoja vastaa tehokkaasti, estäen jopa kokonaan niiden kasvun. Yksipuolinen viljely altistaa peltoja haitallisille maassa eläville kasvitaudeille ja tuholaisille. Saneerauskasvit desinfioivat luontaisesti maaperää. Esimerkiksi haitallista ja vaikeasti hävitettävä ankeroisen toukkaa voidaan torjua saneerauskasveilla. Kasvien erittämät aineet houkuttavat toukkia, mutta toukat eivät pysty lisääntymään kasveissa.
Sipulipelloillamme saneerauskasveja käytetään tyypillisesti kaksi vuotta, jona aikana maan rakenne muuttuu merkittävästi. Saneerauskasvin jälkeen peltolohkolla viljellään yleensä vielä yksivuotisista raeheinää tai viljakasveja ennen sipulin ottamista uudelleen viljelyyn.
Kiertoviljelyn tunnuslukuja
Kiertoviljelyssä samalla peltolohkolla viljeltävät kasvit vuorottelevat. Tämän perinteisen viljelytavan takia peltojemme kokonaispinta-ala on huomattavasti vuosittaista sipulituotantoalaa suurempi.
Kokonaishehtaarit
Sipulihehtaarit
vuoden viljelykierto
Tule käymään
Kasurilanmäentie 201
71800 Siilinjärvi
Sähköposti
pekka@pekkavehvilainen.fi
tilaukset@pekkavehvilainen.fi
Seuraa meitä